Käräjäoikeus Tiedoksianto
Seinäjoki Käräjäoikeus
Tuomioistuinhallinto (Domstoladministrasjonen) on perustettu vuonna 2002. Viraston tehtävänä on huolehtia, että yhteiskunnan keskeiset vaatimukset ja odotukset tuomioistuimille otetaan huomioon, että tuomioistuinten riippumattomuus näkyy ja että tuomioistuinten asema yhteiskunnan tärkeimpänä konfliktinratkaisijana kehittyy. Virastolla on useita tehtäviä. Se palvelee tuomioistuimia sekä kehittää ja tarvittaessa ohjaa niiden toimintaa. Viraston toiminnalla on myös oikeuspoliittinen ulottuvuus. Tuomioistuinhallinto myös huolehtii tuomarinvalintalautakunnan ja tuomareiden valvontaelimen sihteeristöpalveluista. Myös korkein oikeus kuuluu tuomioistuinhallinnon piiriin, mutta sillä on yhtenä ylimmistä valtioelimistä erityisasema, kuten oma talousarviomomenttinsa.
Sodankylän Verotoimisto
Osa tuomioistuinlaitosta koskevista keskushallintotehtävistä on sellaisia, että niitä koskeva vastuu jakautuu oikeusministeriön ja Tuomioistuinviraston kesken. Tämä tarkoittaa, että näissä tehtävissä tarvittavaa asiantuntemusta on oltava molemmissa. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi erilaisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen, tulosohjaustehtävät, virkajärjestely- ja virkaehtosopimusasiat, toimitilat, tietojärjestelmät ja tietohallinto sekä kansainväliset tehtävät.
Itäuudenmaan Käräjäoikeus
Oikeusministeriössä tuomioistuinlaitoksen keskushallinnosta vastaa oikeushallinto-osasto. Sen tehtäviin kuuluu huolehtia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja strategisesta suunnittelusta sekä toiminnan ja henkilöstön kehittämisestä. Oikeushallinto-osasto huolehtii tuomioistuimia koskevista talousarvio- ja kehysvalmistelu- sekä tulosohjaustehtävistä. Osaston tehtävänä on tukea tuomioistuimia niiden suorittaessa perustehtäviään. Lisäksi oikeushallinto-osasto hoitaa tuomioistuinten virkaehtosopimus- ja virkajärjestelyasioita, huolehtii tuomioistuinlaitoksen tietoteknisten palvelujen hankinnasta ja esittelee tuomarin viran perustamista, lakkauttamista, siirtämistä ja muuttamista koskevat asiat sekä tuomarinnimitykset. Osasto vastaa myös tuomioistuinten organisaatiota ja hallintoa koskevan lainsäädännön valmistelusta.
Verotoimisto Loimaa
Oikeusministeriö neuvottelee tuomioistuinlinjojen edustajien kanssa niistä näkökohdista, jotka tulisi ottaa huomioon valtioneuvoston kehyspäätöksen valmistelun yhteydessä (sektorineuvottelut). Vastaava neuvottelu käydään valtion talousarvion valmisteluun liittyen.
Käräoikeus
Tuomioistuinhallituksen ylin päätösvalta kuuluu sen johtokunnalle, jolla on vastuu viraston toiminnasta. Johtokuntaan kuuluu yksi korkeimman oikeuden tuomari, kaksi ylioikeustuomaria, kaksi käräjätuomaria, yksi tuomioistuinten muun lakimieshenkilöstön edustaja, kaksi tuomioistuinten henkilöstön edustajaa, yksi asianajaja ja kaksi jäsentä, joilla on erityistä asiantuntemusta johtamisesta ja yhteiskunnasta. Oikeusministeri nimittää johtokunnan jäsenet neljän vuoden toimikaudeksi muun muassa korkeimman oikeuden, ylioikeuksien ja asianajajaneuvoston nimettyä edustajansa jäseniksi. Oikeusministeri neuvottelee tuomarijärjestöjen ja virkamiesjärjestöjen kanssa niitä edustavien johtokunnan jäsenten nimittämisestä.
Ulosottovirasto Espoo
Esityksellä luotaisiin Tuomioistuinviraston perustamisen edellyttämä lainsäädäntö, jossa olisi määritelty Tuomioistuinviraston pääasialliset tehtävät ja organisaatio. Riippumattoman Tuomioistuinviraston tehtäväksi jäisi tarkemmin arvioida, missä määrin tuomioistuinten hallinnollisia tehtäviä on perusteltua hoitaa keskitetysti. Tuomioistuinvirasto päättäisi itse myös organisaatiostaan. Näihin lainsäädännön täytäntöönpanovaiheen tehtäviin voidaan ryhtyä vasta hyväksytyn lainsäädännön perusteella, kun viraston ylintä päätösvaltaa käyttävä johtokunta on nimitetty.
Kymenlaakson Käräjäoikeus Kotka
Esitys on ollut lainsäädännön arviointineuvoston käsiteltävänä. Arvioitineuvosto on lausunnossaan 4.7.2018 (VNK/1119/32/2018) todennut muun muassa, että hallituksen esityksen perusteella saa hyvän käsityksen asian taustasta, tavoitteista ja esityksistä. Luonnos on sujuvasti ja tiiviisti kirjoitettu kokonaisuus, jonka vaikutuksista saa yleisellä tasolla käsityksen. Viranomaisvaikutuksia on käsitelty yksityiskohtaisesti sisältäen runsaasti määrällisiä arvioita, mitä voidaan pitää myönteisenä. Esitysluonnoksen perusteella asiaa on valmisteltu huolellisesti, ja lausuntopalaute on otettu asianmukaisesti huomioon. Kansainvälistä kehitystä ja verrokkimaiden tilannetta on esitelty havainnollisesti. Arviointineuvosto on erityisesti kiinnittänyt huomiota siihen, että vaikutukset tuomioistuimiin jäävät erältä osin epäselviksi ja että esitysluonnoksen perusteella ei saa käsitystä kotitalouksille ja yrityksille aiheutuvista vaikutuksista. Hallituksen esitysluonnosta on täydennetty neuvoston suositusten mukaisesti esimerkiksi viranomaisvaikutusten ja yhteiskunnallisten vaikutusten osalta.